Aikaisemmissa postauksissa olen puhunut siitä, kuinka äänekäs kissamme Topi on ja kuinka Topilla kerrottavaa on ihan ongelmaksi asti.
Olimme yhteydessä kasvattajaan, joka sanoi Birmojen olevan hyvin puheliaita ja ettei asialle voi tehdä mitään. Monilla internetin keskustelupalstat (plus kissan omistavat sukulaiset) kuitenkin sanottivat, että leikkaus on rauhoittanut kissan. Päätin siis soittaa vielä eläinlääkäriin ja kysyä toista mielipidettä. Kissat, kuten ihmisetkin, ovat tapauskohtaisia eikä varmaa tietoa maukumisen syystä voi saada. Kissan "mouruamista" voi vähentää kastraatiolla, mutta perinteinen naukuminen ja juttelu (tai valitus) ei sillä lähde.
Leikkaus
Varasimme leikkausajan heinäkuun alkuun meitä lähellä olevaan pienempään klinikkaan, Herttoniemen Eläinlääkäriasemalle. Koska Topi ei ole näyttelykissa emmekä teetätä pentuja, niin ei ole syytä olla leikkaamatta. Monet lääkäritkin sanovat leikkauksen olevan hyväksi kissan terveydelle.
Henkilökunta lääkäriasemalla oli mukavaa ja aika rauhassa saimme odottaa vuoroamme. Samalla reissulla Topille annettiin myös rutiininomaiset rokotukset ja tehtiin terveystarkastus.
Koska rokotukset annettiin samalla reissulla. Topi ensin leikattiin ja annettiin rauhassa heräillä noin kolmen tunnin ajan. Lääkäri sanoi,ettei rokotuksia tulisi antaa ennen kuin kissa on tarpeeksi tajuissaan.
Noudimme Topin ja heti kotiin päästyään tokkuraisena piti kiivetä sylkkyyn nukkumaan.. <3
 |
| Topi vielä vähän tokkuraisena. Voi pientä. <3 |
Ohjeeksi eläinlääkäri sanoi,ettei kissaa saa pestä kahteen viikkoon ja täytyisi seurata ettei kissa nuole leikkausarpea liikaa aiheuttaen niin tulehduksen. Siitä on myös sanottava, että Topi sai annetuista silmätipoista toiseen silmäänsä pelottavan reaktion, joka turvotti silmän ja sai sen tulehtumaan. Lääkäri käski pyyhkimään puhtaalla kostutetulla liinalla/talouspaperilla varovasti silmän päältä. Onneksi parissa päivässä turvotus hellitti ja silmän rähmiminen lakkasi. :) Kaikin puolin arpi parani ongelmitta.
Kastraation vaikutukset?
Meille sanottiin, että leikkaus alkaa vaikuttaa vasta kuukauden parin päästä itse opreaatiosta. Hormonit, joita ennen leikkausta kissan kropassa on ollut, hälvenevät hiljalleen.
Nyt on mennyt kolmisen kuukautta ja Topilla ainakin ruokahalu kasvanut aivan valtavasti. Ennen kuivamuonaa pystyi olla esillä koko ajan ja joskus märkäruoka jätettiin kuivumaan kuppiin. Pian leikkauksen jälkeen (ehkä noin pari viikkoa), Topi alkoi vetämään ruokaa kuin viimeistä päivää, joka johti siihen että ruoka tuli takaisin ylös.
Kastraation myötä kissan energian tarve vähenee jopa 30 %, mutta leikkauksesta johtuen ruokahalu nousee entistä suuremmaksi. Lisääntynyt syöminen lihotti Topia hieman, ei paljoa, mutta kuitenkin ja hankimme light kuivamuonaa sekä aloimme antamaan ruokaa vain ruokaikoina: aamulla, iltapäivällä ja illalla. Näiden välillä tarjolla on vain vesi.
Ruokamäärä päivää kohden on yksi märkäruokapussi(100g) ja hieman kuivamuonaa.
Öinen mouruaminen on lakannut. Sitä ei juurikaan ole, mutta Topi tottuneena siihen,että ruokaa on aina tarjolla (myös kasvattajan kotona) vaatii ruokiaan melko äänekkäästi. Ongelmia on tuottanut kauhea huuto aina, kun nälkä iskee (joka oli alussa pahempi, kun ruokamäärä vähennetiin. Nyt parempi) Olemme yrittäneet opettaa Topille, että ennen ruokaa on istuttava omalle paikalleen ruoka-alustan viereen ja annettava tassua. Hitaasti, mutta varmasti siihenkin Topi on oppinut.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että leikkaus on vaikuttanut mouruamiseen, mutta kyllä Topin oma keskusteleva ja hyvin vaativa oma itsensä on vielä tallella. Ehkä siihenkin tottuu, eikä naukuminen enää tunnu niin pahalta? Välillä hermo kiristyy, mutta niinhän se on lapsienkin kanssa. Sellaista on elämä. :D
 |
| Be your own kind of wonderful |
Ei kommentteja